Syrjähyppy, innhop, off-DZ…
Laskuvarjohyppääjä voi joutua laskeutumaan muuallekin kuin tutulle ja turvalliselle laskeutumisalueelle. Suurimmalle osalle hyppääjiä tämä tulee useimmiten (ensimmäistä kertaa) vastaan vahingossa huonon uloshyppypaikan ja/tai väärien säätietojen seurauksena. Tahalliset suunnitellut hypyt jonnekin ”eksoottiseen ja erilaiseen” paikkaan, leikkisästi syrjähypyt, ovat kuitenkin hyödyllisiä, hauskoja ja joskus haastaviakin.
Pilvien kertyessä taivaalle huomattava osa hyppääjistä tyytyy jäämään maahan, jos pilvikorkeus ei mahdollista korkeaa vapaapudotushyppyä. Matalampi hyppy, jossa pääpainon saa varjolla lentäminen ei kiinnosta, koska vaihtoehtona koetaan olevan vain perinteinen tarkkuus tai swooppaaminen. Tällaisina päivinä harjoitteleminen mielekästä syrjähyppyä varten tai peräti sellaisen tekeminen, paitsi toisi mielekkyyttä matalampiin hyppyihin, olisi myös ehdottoman hyödyllistä.
Jokaisella kerholla olisi hyvä olla erään ystäväni kaltaisia ihmisiä, jotka saavat lajinsa suurimman suolan tällaisista erikoishypyistä ja niiden organisoimisesta. Viimeisin ja äkkiseltään päättömin toteutukseen asti ehtinyt tempaus kaverilla oli viimekesäinen matkalento Jämin lentopaikalta Hämeenkyrön lentopaikalle. Matkaa kenttien välillä on linnuntietä noin 21 kilometriä. Tuulen suunta todettiin sopivaksi ja varalaskupaikat matkalta katsottiin huolella. Lopputuloksena oli se, että yksi pokasta pääsi perille muiden laskeutuessa varalaskupaikoille lähelle Hämeenkyrön kenttää. Kaikilla oli hillittömän hauskaa ja varmasti opettavaistakin.
Miksi lähteä syrjähypylle?
Hyppääminen muualle kuin tutulle laskeutumisalueelle:
1. Harjoituttaa arvioimaan olosuhteita erilaisilla laskeutumisalueilla
2. Harjoituttaa sopeuttamaan loppukuviot muualle kuin tutulle laskeutumisalueelle ilman tuttuja 2. maamerkkejä
3. Kehittää laskeutumistarkkuutta
4. Pakottaa kehittämään erilaisia tärkeitä varjolla lentämisen taitoja, kuten tarkkojen loppukuvioiden lentämistä reunaesteiden yli jarruilla, laskeutumista jarrutustilasta ja laskeutumista sivutuuleen.
5. Toimii näytöshyppyjen harjoitteluna ilman varsinaisella näytöshypyllä vaikuttavaa yleisön painetta
Syrjähypyt ovat hauskoja, mutta myös valmistavat tehokkaasti hyppääjää siihen vääjäämättä edessä olevaan tilanteeseen, kun laskeutumispaikka pitää valita kirjaimellisesti ”lennosta” pieleen menneen spotin vuoksi. Tällaisen kokemuksen omaava hyppääjä tekee todennäköisemmin hyviä ratkaisuja ja todennäköisemmin onnistuu niiden toteutuksessa, kuin se hyppääjä, joka ei koskaan ole ajatellutkaan laskeutumista laskeutumisalueen ulkopuolelle. Vaikutus on tosiasiallisten taitojen ohella myös psykologinen: hyppääjä, joka tietää selviytyneensä vastaavista ennenkin, pysyy rauhallisempana ja toimii järkevämmin.
Varautuminen ja harjoittelu
Laskeutumisalueen ulkopuolisia laskeutumispaikkoja leimaavat muutamat toistuvat tekijät, joita on hyvä miettiä etukäteen:
- Ne ovat pienempiä. Iso osa loppukuviosta voi olla pakko lentää laskeutumisalueen ulkopuolella.
- Niissä on korkeita reunaesteitä, jotka vaativat jarrulähestymisiä ja käännöstä finaaliin matalalla juuri reunaesteen yläpuolella.
- Varalaskupaikat ovat usein kortilla, mikä lisää myös henkistä painetta.
- Ne voivat olla pitkänomaisia ja vaatia sivutuulilaskutaitoa.
- Tuulenosoittimet yleensä puuttuvat, ja tuulen joutuu tunnustelemaan varjon maanopeutta seuraamalla.
Kehitä laskeutumistarkkuuttasi, opettele lähestymään ja jopa fleeraamaan jarruilta ja laskeutumaan sivutuuleen. Kaikkea tätä voit tehdä omalla kotikentälläsi vaikka niinä pilvisinä päivinä.
Valmistautuminen
Kun hyvää syrjähyppypaikkaa suunnitellaan, on hyvä miettiä seuraavaa:
1. Saako sinne hypätä? Laskuvarjohyppääminen on kutakuinkin jokamiehenoikeuksien piirissä. Varsinkin julkisomisteiselle alueelle yleensä on aika turvallista mennä ”omin luvin”, jos kyse on avoimesta harvaan kansoitetusta alueesta kuten isoista puistoalueista. Sen sijaan esimerkiksi uimarannalle on turvallisempaa kysyä kunnalta lupa.
Yksityisen maalla on otettava huomioon tämän maankäyttö ja yksityisyys. Kesantopellot ja muu joutomaa ovat turvallisia käyttää. Sen sijaan pihoihin tai kylvetylle pellolle ei pidä mennä ilman lupaa. Jos maanomistaja saadaan selville, yleensä on aina turvallisempaa kysyä lupa, jos ei muuten, niin hyvän PR:n vuoksi.
2. Käy paikan päällä! Vasta alueen reunalla seisoessasi saat käsityksen esimerkiksi alueen todellisista mitoista, reunaesteiden korkeudesta ja yllättävistä esteistä kuten valotolpista tai sähkölinjoista. Arvioi mistä suunnasta alueelle voi ”tulla sisään” ja millä tuulensuunnilla se onnistuu. Mieti millä tuulensuunnilla alue on erityisen turbulenttinen ja mitkä tuulensuunnat eivät mahdollista järkevää kääntymistä finaaliin riittävän matalalla. Katso onko paikalla sopivia kiinteitä tuulenosoittimia. Selvitä laskeutumispaikan korkeusero lentokenttään nähden, jotta osaat tarvittaessa säätää korkeusmittarin ja automaattilaukaisimen oikein.
3. Selvitä säätila tarkasti! Tarkasta ylätuulet eri kerroksissa ja maassa. Yleensä tällaisen hypyn hyppykorkeuden ei kannata olla 1500 metriä korkeammalla, sillä uloshyppypaikan määrittämisen epätarkkuus kasvaa korkeuden lisääntyessä. Tee uloshyppypaikan määritys huolella. Tee myös mahdollinen ”ei sittenkään tänään” -päätös herkästi, jos epäilet kelin sopivuutta paikkaan tai taitoihisi.
4. Maahenkilön käyttö on suositeltavaa. Maahenkilö voi varmistaa laskeutumispaikan esteettömyyden vielä juuri ennen hyppyä ja varmistaa, että sivulliset eivät pääse alueelle vaarantamaan itseään tai hyppääjiä. Muutenkin maahenkilön käytöstä on tavanomaiset hyödyt: jos teet varavarjokeikan tai loukkaannut, joku seuraa minne irronneet varusteesi ajautuvat tai käynnistää muut avustustoimet.
Itse hyppy
- Katso uloshyppypaikka tarkasti.
- Tee stabiili uloshyppy ja avaus. Et halua keikata vieraassa paikassa.
- Seuraa tuulen voimakkuutta koko laskeutumisen ajan
- Uskalla lähestyä jarruilla ja kääntyä finaaliin riittävän matalalla.
- Yritä ehtiä nostamaan varjo täyteen liitoon riittävän ajoissa ennen fleeriä, mutta luota tarvittaessa jarruilta tehtävään fleeriin, jos tilanne niin vaatii.
Muutamia esimerkkejä
Jotta ei jäisi vain sanahelinäksi, niin otetaan muutama esimerkki. Lukija voi vaikka huvittaa itseään katsomalla videon ensin ilman selostuksia, ja arvuuttelemalla, oliko kyse kussakin tapauksessa tahallisesta syrjähypystä, tahattomasta offarilaskeutumisesta vai näytöshypystä. Alla muutama sana jokaisesta tapauksesta. Löydät videon linkistä
https://youtu.be/Z_BTIFJySOM
Hyppy 1
Tämä oli pallohyppy Oulussa. Tarkoitus oli laskeutua heti alussa edessäpäin olevalle urheilukentälle, mutta se olisi tarkoittanut vastatuuleen taistelua veden päältä pois. Päätin mennä myötäisiin pellolle. Tässäkin suhteessa tahalliset syrjähypyt ovat hyviä. Pallohypyt tarkoittavat useimmiten offarilaskeutumista paikkaan, jonka voit nähdä vasta juuri ennen uloshyppyä, ja sitä varten voi harjoitella etukäteen.
Hyppy 2
Tämä oli alun perin suttuiseen pilvikeliin hypätty FS-hyppy. Vieras kenttä, vieraat maamerkit. Vasta liian myöhään pilvien alla löytyi Immolan kenttä näköpiiriin. Väkisin kentälle yrittäminen olisi voinut tarkoittaa viimeisiin puihin ripustautumista, joten päätin toisin. Tässä tapauksessa jarrulähestyminen oli oikea tekniikka tuoda perusosa tarkasti aivan kentän reunalle.
Hyppy 3
Tämä oli valmisteltu näytöshyppy Alavuden urheilukentälle. Päivä oli pläkätyyni, joten koko loppukuvio finaalin aloitusta myöten piti lentää kentän ulkopuolella. Onneksi reunaesteet eivät olleet korkeita.
Hyppy 4
”On faija taas ylpee, hienosti poika!”. Sarja typeriä päätöksiä alkaen ratkaisusta lähteä novatasolle pienemmällä ja nopeammalla demokuvulla, jolla oli vain pari hyppyä alla. Siitä hieman pintoihin oppilaan kanssa, elektroninen superkorkeusmittari pimeänä ja slideriä niskan taakse räplätessä toinen puolijarru auki. Lopputulos oli silloista omaa pienemmällä ja nopeammalla kuvulla varalaskupaikan etsiminen alueella, jossa ei esimerkiksi peltoja ole. Kuuluisa Utin linnake on tähden muotoinen vallihaudan ympäröimä alue. Onneksi arvio omasta laskeutumistarkkuudesta oli suunnilleen oikea.
Hyppy 5
Rosendahlin ranta Tampereella on vakioitu syrjähyppypaikka. Sen verran vaativa, että kerho pitää 500 hyppyä rajana päästä pokalle. Finaalin voisi tehdä myös veden päältä, mutta jos se jäisi lyhyeksi, kastuisivat kamat. Pitkittäin laskeutuminen reunaesteiden yli on toinen vaihtoehto.
Hyppy 6
Tämä oli suunniteltu näytöshyppy Parasummerissa Kuressaaressa Virossa. Tuuli oli aika kova ja täysin poikittainen niemenkärjen pituussuuntaan nähden, minkä näkee paitsi maassa olevasta savusta, myös hitaasta maanopeudesta. Säätilan osoittautuessa siksi, mikä se oli, nosti organisaatio muistaakseni alun perin 500 hypyn rajan tuhanteen hyppyyn tuolle pokalle.
Hyppy 7
Tämä on hauskimpia varsinaisia syrjähyppyjäni. Pelto, jolle laskeuduimme, on Alavudella suht. kuuluisan Harrin grillin edessä. Sieltä eväät kyytiin ja hakuautolla takaisin kentälle päivälliselle. Liika itsevarmuus meinasi tosin kolahtaa omaan nilkkaan. Mitäpä sitä paikan päällä katsomaan, kun asiaa höyryttävä kaveri kertoi, että pelto on OK. Tosin se kaveri veti 280-Navigatorilla, ja itselläni oli 94-JFX2. Siksi tuo finaalin suunnassa rannasta maalle päin kohoava rinne tuli vähän yllärinä, ja vaati lähes ”hyllyttämistä” fleerin aikana.
Hyppy 8
Näytöshyppy Pyynikin urheilukentälle on varmaan teknisesti vaikeimpia laskeutumispaikkojani ikinä. Pienehkö kenttä, korkeat reunaesteet joka suunnalla eikä hyviä varalaskupaikkoja. Jarrulähestymiseni meinasi kaikesta huolimatta jäädä vähän korkealle, ja toistetun perusosan jälkeenkin vaadittiin pieni upotuskäännös vasemmalla etummaisella, jotta kentän pituus riitti.
Hyppy 9
Taas saisi faija olla ylpeä. Ei tosin onneksi tiedä. Syrjähyppy jossain Lahti-Vesivehmaan lähellä olevalle uimarannalle. Ei tietenkään käyty paikan päällä katsomassa, olihan joku porukasta sinne jo vetänyt. Viimeinen käännös oli pakko osuttaa puiden väliin ja niiden takana odottava kumpu tarjosi seuraavan yllärin. Taas ehkä se veden päältä sivutuuleen lähestyminen olisi ollut järkevämpi vaihtoehto. Ja jälleen on pakko korostaa sen paikan päällä tehdyn tutustumisen merkitystä.
Hyppy 10
Vaikka tämä olikin kaikin puolin kaikkien taiteen sääntöjen mukaan toteutettu näytöshyppy erään kattoremonttifirman avajaisiin, nykyinen minäni ehkä neuvoisi tuolloiselle minälleni jättämään tämän paremmilleni. Hyvin se silti meni.
Hyppy 11
Edellistä hieman helpompi näytöshyppy paikalliseen kyläjuhlaan Rantaperkiön koulun kentälle Tampereelle. Kova järveltä päin (finaalin suunnassa oikealta) puhaltava tuuli teki asiasta vähän haastavan, mutta onneksi laskeutumispaikka oli anteeksiantavainen.
Hyppy 12
Tätä voisi kuvitella tahattomaksi offarilaskeutumiseksi, mutta kyse oli itse asiassa erään talliosakeyhtiön avajaisten yhteyteen sijoitetusta helikopteribuugiesta. Paikka sinällään oli avoin, ja tähtääminen tieuralle vastatuuleen helppoa. Kesken hyppylennon paikalle pyyhältänyt raskaan ajoneuvoyhdistelmän kuljettaja tosin toi vähän jännitystä laskeutumiseen. Tahdon ehkä tässä kohdin korostaa hommansa osaavan maahenkilön merkitystä.